Pitkästä aikaa...

Heippa vain pitkästä aikaa!
En ole päässyt blogiani päivittämään, sillä unohdin salasanani ja sähköpostiini tullut salasananvaihtolinkki ei suostunut toimimaan. Nyt se kuitenkin vihdoin ja viimein toimi, joten täällä ollaan taas!
Mitä lemmikkirintamalleni kuuluu nyt?
No, nyt mulla on viisi rottaa. Kaksi uutta rottaa tuli siis kesällä. Milo, syntynyt 7.6.2011, on väriltään agouti hooded. Tintti, syntynyt 13.5.2011, on väriltään amber. Molemmat oikeita söpöläisiä!
Ninni -kaniini on tietty myös edelleen, hyvin on kasvanut. Mietinnässä on teettää poikaset tyttöselle ensivuoden puolella, katsoo nyt miten käy. 8)
Ruska -novascotiannoutaja on myöskin tietenkin vielä. Neiti täytty kuusi vuotta viikko sitten.
Kotiloita... No, niitä on tullut aivan valtavasti lisää. Huonettani koristaa viisi terraariota, joista neljä on yli satalitraisia. Lisäksi lukuisia faunabokseja ja muita muovisia bokseja on käytössä poikasilla ja pienemmillä kotiloilla.
Tällä hetkellä mulla on kuusi Otala lacteaa (maitokotiloa), neljä Achatina fulicaa (akaattikotiloa), neljä Helix aspersaa (sagriinikotiloa), kolme Rumina decollataa, kolme Theba pisanaa, kolme Achatina iredaleita, kolme Achatina fulica f. white jadea, kaksi Achatina immaculataa, kaksi Achatina fulica var. jadatzia, kaksi Achatina reticulata albinoa, kaksi Achatina albopictaa, kaksi Helix aspersa maximaa (sagriinimaximoita), kaksi Helix apertaa ja yksi Achatina fulica hamillei f. rodatzi. Näitä kaikkia lajeja kasvatan kasvattajanimellä Desire´s. Olen tällä hetkellä Suomen suurin kotilokasvattaja (lajeja eniten). Mulla on nyt hautumassa Rumina decollatoja, sagriinikotiloita ja sagriinimaximoita. Kotisivuni ovat www.desireskotilot.suntuubi.com .
Kotilokasvatuksesta puheenollen, musta tehtiin haastattelu Akvaariomaailma -lehteen. Haastattelun pitäisi ilmestyä seuraavassa lehdessä.
Tässä tällainen pikainen "mitä elukoita on nyt" -päivitys. Nyt alan taas kirjoittelemaan tännekin, kun salasana-asia saatu siis kuntoon :)

Uusi tulokas

Eilen kotiini saapui pieni ja kaunis olento: akaattikotilo! Kotilo, joka sai nimen Lilliputti, oli matkan jälkeen hieman väsynyt, mutta saatuaan suihkun se virkosi. Lilli tutustui innolla terraansa, josta voisin laittaakin kuvia:

250 litrainen terraario, mitat 100x50x50 cm. Ostin käytettynä vain 30 eurolla (tavarat sun muut eivät kuuluneet mukaan, vain tausta)!

Oikea puoli.

                                                                     Vasen puoli.

Ruokakuppi 0,95 e (oik.), keltavihreä kasvi päätyseinässä 6,90 e (oik.), lehtiköynnös puun lopussa 4,90 e (vas.), pajusilta 4,90 e (vas.), isot lehdet päätyseinässä (näitä oli iso nippu) 0,50 e (vas.). Kaarna, oksa, sammalet, puolukan- ja mustikanvarvut luonnosta. Ruukut, katossa oleva tekoruukkukasvi ja -saniaiset kotoa.

Lilliputti on nukkunut nyt paljon, mutta eihän se ole ollut kuin alle päivän mulla.

Lilliputille tuli jano. Vähän on Putti likainen tässä kuvassa kyllä.

Lilli tutkii terraansa.

Eli tuommoinen on mun pieni Lilliputti. Se on nyt n. 5 cm pitkä, eli ei mikään iso vielä. Lilli on kuoriutunut 15.9.2010, eli ikää 8 kk. Putille on tarkoitus ostaa kaveri mahdollisimman pian, olen jo sille varannut suunnilleen saman ikäisen. Kaveria odotellessa, tervetuloa Lilliputti!

Näin saat vanhempasi suostumaan lemmikkiin!

(Kuva hassut.net)


Haaveiletko jostain eläimestä, mutta asut vielä vanhempiesi luona? Kysymyksesi "enkö saisi..." ei ehdi kunnolla edes alkaa, kun vanhempasi tiuskaisevat "et"? Näiden vinkkejen avulla pääset toivottavasti lähemmäs lemmikin hankintaa!

1. Älä ruinaa ensin yhtä, sitten toista lemmikkiä. Älä siis vaihtele koko ajan mielipidettäsi siitä, minkä lemmikin haluat. Muuten vanhempasi eivät ainakaan anna lupaa; he pelkäävät sinun kyllästyvän eläimeen pian ja tahtovan ehkä toisen tilalle.
2. Esittele eläinlaji kunnolla vanhemmillesi. Kielto saattaa johtua siitä, että heillä on joitain ennakkoluuloja tai vääriä tietoja eläimen suhteen. Kertomalla eläimestä tietoja vanhemmillesi osoitat heille, että olet perehtynyt lemmikin hoitoon ja tiedät mitä olet tekemässä. Kannattaa myös pyytää kasvattajalta lupa, josko saisitte käydä hänen luonaan "tutustumassa" livenä eläimeen. Eläinkauppaan ei kannata viedä vanhempia lemmikkejä katsomaan, sillä ikävän usein lemmikit ovat siellä epäkesyjä ja se tuskin tekee hyvää vaikutusta.
3. Perustele kunnolla, miksi tahdot lemmikin. "Kun Sirpallakin on..." ei taida olla järin hyvä syy. Jätetään suosiolla tuollaiset perustelut viisi vuotiaille. Osoita vanhemmillesi kasvaneesi jo sen vaiheen yli ja perustele kunnolla. Kerro, että tutkimuksissa on todettu, että lemmikki lisää nuorten vastuuntuntoa sekä ehkäisee stressiä ja masennusta. Kerro myös, miksi juuri se eläin olisi ihana.
4. "Miksi ei?" on tärkeä kysymys. Jos vanhempasi eivät vastaa mitään tai sanovat tyyliin "siksi ei", he ovat aika varmasti epävarmoja itsekin siitä, että miksipä ei. Jos he luettelevat syitä, yritä tarjota niihin ratkaisut. "Ei ole tilaa hamsterille." "Pöydälläni on tilaa, kunhan vain siivoan sen. Tehän olette halunneet mun siivoavan sen, no nyt siivoaisin." "Ei iguaanikasvattajia edes ole lähistöllä ja autoakaan ei ole." "Olen ottanut selvää, että eräs kasvattaja voi pientä maksua vastaan tuoda." jne. Taas osoitat vanhemmillesi sitä, että olet harkinnut asioita ja saat ehkä heidät myöntymään lemmikkiin.
5. Lahjo. Jos vanhempasi eivät tykkää taktiikastasi, lahjo epäsuoraan; "Olisin paljon enemmän kotona, jos mulla olisi täällä lemmikki joka tarvitsee mua.". Suora lahjonta sopii joillekin vanhemmille; "Lupaan panostaa enemmän kouluun." "Lupaan maksaa itse kaiken." "Lupaan leikkiä pikkusiskon kanssa." jne.
6. Vetoa heidän tunteisiinsa. Ole todella myrtynyt. Eivät vanhempien sydämet kauaa kestä katsella lastaan todella onnettomana. "Olisi ihanaa saada *eläin*, se olisi tosi ystävä ja voisin kertoa sille kaikki salaisuudet. Se rakastaisi mua ja mä sitä." Jos olet bongannut eläinkaupasta lemmikin ja kiintynyt siihen, sano: "Mä en kestä, jos joku ostaa sen käärmeen ruuaksi...!"
7. Ehdota "kokeilua". Eli otat haluamasi eläimen hoitoon teille joksikin aikaa. Näin vanhempasi näkevät, miten yhteiselo sun ja eläimen välillä sujuu, kuinka hyvin osaat hoitaa ja sitoutua jne. Kysy tutuilta lemmikkiä hoitoon tai etsi netistä ilmoitus, jossa haetaan hoitajaa.
8. Jos vanhempasi pelkäävät, ettei sulla ole aikaa tai et jaksa hoitaa eläintä tarpeeksi hyvin, tarjoa sopimusta: Jos laiminlyöt lemmikin hoitoa yhtään, sen saa myydä pois. Painota kuitenkin, ettet todellakaan aio laiminlyödä, mutta tarjoat tätä vaihtoehtoa rauhoittaaksesi heitä. Näin osoitat heille, että varmasti aiot hoitaa sitä hyvin. 
9. Poissa silmistä, poissa mielestä. "Te ette tule edes huomaamaan, että mulla on lemmikki!". Lupaa vanhemmillesi, että lemmikki pysyy huoneessasi (jos eläin on sellainen että se onnistuu, esim. jyrsijä. Esimerkiksi koiraa ei ole hyvä pitää vain yhdessä huoneessa). Lupaa myös, että haet itse ruuat sun muut tarvittavat, sekä hoidat muutenkin lemmikin itse ilman että vanhempien tarvitsee siihen haluamattaan puuttua.
10. Jousta tarvittaessa. Jos vanhempasi eivät suostu esimerkiksi viiden gerbiilin laumaan, kutista vaatimuksiasi. Huom. Älä jousta lemmikin hyvinvointiin vaikuttavissa asioissa, esim. suostu liian pieneen häkkiin tai siihen, että saat yhden eläimen joka tarvitsisi ehdottomasti lajitoverin.
11. Jos edes toinen vanhempasi on puolellasi, olet jo todella lähellä voittoa! Pyydä lemmikkiin suostuvaista vanhempaasi juttelemaan suostumattoman kanssa. Voit myös koittaa pyytää esim. puolellasi olevaa tätiä puhumaan vanhempiesi kanssa.
12. Muista keskustella ja anella rauhallisesti ja järkevästi, niin sinut otetaan vakavammin. Ei siis älytöntä maukunaa ja murinaa! Osoitat myös, ettet ole enää mikään pikkukakara ja tarpeeksi järkevä hoitamaan eläintä. Lisäksi mankuminen ärsyttää vanhempiasi.

Kaikkia vinkkejä ei tarvitse käyttää ja niitä voi soveltaa. Jokaisen vanhemmat ovat erilaisia, niinpä en voi luvata että nuo toimivat.

Pesävanu pois kaupoista!

(Kuva harminfarmi -nettieläintarvikeliikkeen sivuilta)

Mitä sulle sanovat sanat "mukava nukkumapaikka"? Nouseeko mieleesi kenties rauhallisessa paikassa oleva sänky, jonka ihanaan pehmeyteen voit upota uneksimaan? Entä, mitä ajattelee hamsteri tai muu jyrsijä mukavasta makuupaikasta? Varmaankin jotain samantapaista. Niinpä joku "nero" keksi pesävanun. Onhan se toki pehmeää ja upottavaa, joskin jälkimmäistä liikaakin - pesävanuun voi nimittäin jäädä raaja kiinni. Kuulostaa varmaan pieneltä jutulta, mutta sitä se ei todellakaan ole. Tassuun voi tulla kuolio, tai jyrsijä voi jopa paniikissa riuhtaista itsensä niin, että tassu lähtee irti! Vaikka lemmikki saisikin tassunsa jonkin ajan päästä irti (siis ehjänä...), ei asia ole sillä selvä. Jyrsijä on saattanut saada verenmyrkytyksen, luunmurtumia, nirhaumia tai muita vastaavia. Pienet vastasyntyneet poikaset myös kuristuvat helposti vanuun. Jos omistaja ei huomaa onnettomuuksia ajoissa, voi lemmikki menehtyä. Ikävä kyllä, usein hoidotkaan eivät auta, riippuen tapaturman vakavuudesta. Lisäksi jyrsijä voi natustella pesävanua. Sekin on vakava juttu. Pesävanu nimittäin tukkii suolistot, ja siihen ei auta enää mitkään poppakonstit.

Vaikka pesävanun vaarat ovat aika yleisesti tiedossa, useat eläintarvikeliikkeet ja -kaupat myyvät sitä silti. Vanut maksavat pari euroa ja niitä on eri värisiä. Miksi niitä sitten oikein myydään? Taitaa olla kyse vain rahanhimosta, välinpitämättömyydestä tai tietämättömyydestä. Mikään ei kuitenkaan ole hyvä syy myydä tai ostaa pesävanua.

Pesävanu saattaa näyttää varsin suloiselta, mutta älä missään nimessä erehdy ostamaan sitä! Maksat vain siitä, että asetat lemmikillesi mahdollisuuden joutua hengenvaaraan ja tuet pesävanun tuottamista. Vanun sijaan turvallisia pesänpehmikkeitä ovat mm. talouspaperi tai kangasmytty (vaikka vanhasta vaatteesta leikattu). Jos lemmikkisi tietäisi vanun vaaroista, se varmasti itsekin haluaisi sinun antavan sille muuta pesäntekoon. Vai mitä itse toivoisit, jos olisit jyrsijäsi hous turkissa?

Allekirjoitathan adressin joka vetoaa pesävanun myynnin lopettamiseen. Kun me kaikki näemme yhdessä pienen vaivan, saamme aikaan suuria merkittäviä asioita! :)

Rakkaat lemmikkini

Esittelen nyt rakkaat lemmikkini. Myöhemmin voisin esitellä menehtyneet lemmikit, mutta nyt ei ole siihen aikaa.

Mulla on siis kolme kesyrottaurosta. Kaikki ovat Brock´s kasvattajalta. Ne eivät ole rekisteröityjä, mutta paperit on. Häkkinä toimii ns. häkkiyhdistelmä: Ferplast Furet Tower, kooltaan 75x85x161 cm ja siihen päälle on yhdistetty "tuntematon" häkki mitoiltaan 66x41x50 cm. Häkillä korkeutta siis 211 cm, ja rotat tykkää kauheasti vilistää ja kiipeillä ympäri häkkiä :) Häkissä on kaikenmaailman virikkeitä (tasoja, riippumattoja ja -putkia, putkia, mökkejä, portaita jne). Rottaset saavat toki olla päivittäin vapaana useita tunteja, vapaapäivinä usein lähes koko päivän. Poikkeuksia tietenkin on. Mutta nyt itse rottiin!

Nipa, "Nipsu", tuo kiltti ja reipas vanhus. Viralliselta nimeltään Brock´s What´s Up Spock?. On syntynyt 9.9.-09 ja ikää hänellä on 1 v 7 kk. Väriltään hän on sienna. Kuva hieman vaalentaa väriä, oikeasti hieman tummempi. Aina kun huoneeni ovi avautuu, on herra sinne pinkomassa. Kahdesta syystä: On pakko tervehtiä ja pusuttaa tulijaa, sekä koittaa myös livistää pois reviiriä laajentamaan. Tämä ei kuitenkaan onnistu, sillä ns. aula on kanin reviiriä. Nipa on pienen rottalauman lempeä mutta päättäväinen kingi. Hän pyrkii pitämään lauman järjestyksessä. Usein "pikkuveikat" (oikeasti serkkuja) tottelevat, joskin nupisten. Nipa rakastaa kaiken maailman herkkuja ja ruokaa. Rapsutukset ovat kovasti hänen mieleensä. Vanha herra saattaakin jämähtää syliin silmät kiinni nauttien varsinkin korvien taakse kohdistuvasta rapsuttelusta vaikkapa miljoonaksi vuodeksi, jos vain rapsuttelija jaksaa :D Ja kukapa häntä nyt ainakaan heti olisi sylistä pois ottamassa ♥  

Nuutti, tuo itsepäisyyden ja vilkkauden esikuva. Viralliselta nimeltään Brock´s Hugo Hamster. Se on syntynyt 21.9.-10 eli ikää on hiukan yli 7 kuukautta. Väriltään on topaz. Nuutti on välillä suoraan sanottuna oikea (rakas) riesa, hyppii sängylle, kaivelee roskista jne. Ja auta armias, jos tämä rotta hokaa että haa tuolla on pähkinöitä (tai jotain muuta)... Siinä saa sitten seuraavat viisi vuotta nostella sitä pois rottien herkkuhyllyltä jonne on onnistunut itsensä keplottelemaan :/ Todella ketterä ja itsepäinen tapaus, ei meinaa antaa ollenkaan periksi :D Nuutti ei oikein hyväksy sitä, että herkkuja ei saa syödä mielimäärin. Mutta ei, älkää ajatelko Nuutin olevan ärsyttävä tai mitään sen suuntaista! Pikku poikani on varsin ihana rottanen, tykkää kiipeillä ihmisissä ja samalla antaa pari suukkoa. Nuutti on aina menossa, jos se äsken oli hyllyn alla niin sekunnin päästä se on jo toisella puolella huonetta hyllyn päällä. Mun pikkuinen hassu vipeltäjä ♥

Hugo, mamin pikku peikonpoika. Viralliselta nimeltään Brock´s Harry Hamster. Nuutin kanssa samasta poikueesta, eli syntynyt 21.9.-10. Ikää siis se vähän yli 7 kuukautta. Hugo on väriltään agouti, ja sillä on kihara karva eli rex (kuvassa ei oikein näy). Hugo on todella kiltti, ei juuri koskaan keppostele, mitä nyt murkkuiässä hieman sängylle pomppinut. Rotta oli pienenä hieman nirso, eikä se edelleenkään sekoa täysin saadessaan herkkua :D Hugo on lempeä rotta, harvoin pomottaa veljiään ja uskoo yleensä ensimmäisestä kiellosta. On ihana painaa poski sen pörröistä turkkia vasten ♥

Sitten voisin esitellä koirani. Itseasiassa hän on perheen yhteinen.

Ruska, "Rusu" ,on novascotiannoutajanarttu (tulipa pitkä sana :D). Syntynyt 23.10.-05 eli ikää löytyy 5 v 6 kk. Ruska on todella iloinen ja ystävällinen koira. Se saattaa kuitenkin välillä hieman arastella toisia koiria, sillä sille on jäänyt traumat koirasta joka puri sitä niskaan. Ei kuitenkaan suhtaudu vihaisesti toisiin koiriin, pikemminkin varautuneesti; hieman saattaa perääntyä toisen haistellessa varsinkin selän tai niskan aluetta. Rusulla on hieman ylipainoa ja sitä yritetäänkin nyt karistaa siltä pois. Se rakastaa uimista ja metsässä juokstentelua, jota sille tarjotaankin joka päivä (paitsi uimista vain vuodenajan salliessa). Ruokaakin se rakastaa, ihan liikaa... Ruska on tottelevainen koira ja osaa paljon käskyjä, muttei mitään ihmeellisiä temppuja kuitenkaan. Sellaiset perusjutut kuitenkin, mm. odota, missä? (alkaa etsiä), tuo tänne, irti, hae, maahan, istu, tänne, pois/alas, hiljaa... Ruskasta ei voi sanoa muuta, kuin että aivan mainio koira ♥  

Ja sitten kaniin...

Ninni, musta leijonaluppanaaras. Se on syntynyt 15.2.-11 eli on vasta hieman yli 2 kk vanha. Se onkin ollut meillä vasta alle kaksi viikkoa. Ninni on todella ystävällinen ja liikunnallinen kani. Halutessaan pois 120 senttisestä häkistään se tarraa luukkuun kiinni hampaillaan ja ryskyttää sitä. Jos "henkilökunta" ei saavu heti paikalle, alkaa tämä itsepäinen (vaikö hemmoteltu?) pikku tyttö ryskyttää niin lujaa, että melkein jo luulee häkin hajoavan :D Ninni tykkää kirmailla, loikkia ja leikkiä tutkimusmatkailijaa lattialla. Sille yritetäänkin tarjota mahdollisimman paljon vapautta. Valvomatta sitä ei voi lattialle jättää, voisi muuten jyrsiä johtoja ja huonekaluja. Ninni on vielä aika nirso, mutta johtunee iästään. Tyttö tykkää olla sylissä ja sitä on ihana pitää, pientä pörrökasaa ♥

Siinä ihanat pikkuiset pörrökasani. Lisäksi tulen saamaan kaksi akaattikotiloa tässä parin viikon sisällä :) Niitä innolla odotellen!

Esittelyä

No niin, tehty mikä tehty. Yksin en ole tätä blogia vääntänyt, siihen koneeni on aivan liian ongelmallinen. Taustan ja logon kuvan olen ottanut itse, mutta rakas serkkuni muokkasi ne. Suuri kiitos hänelle tästä, niinkuin myös siitäkin, että jaksoi vastailla kysymystulvaani blogin käyttöön liittyen!


Mielessäni pyörii paljon aiheita, joista voisin tänne kirjoittaa. Teenpä nyt heti selväksi, että vaikka blogini nimi viittaa kissoihin, tämä ei ole kissimirriblogi. Kissanminttu -nimen valitsin siksi, koska se viittaa eläimeen (kissaan), mutta myös luontoon (kasviin). Mutta, toki näistä itsenäisistä maukujoista tulee kirjoitettua. Pääaiheena on luonto ja kaikenlaiset eläimet. Ilmastonmuutos, eläinkokeet, kasvissyönti jne ovat varmasti aiheita, joista saatte kuulla vahvan mielipiteeni. Ketään ei ole kuitenkaan tarkoitus painostaa esim. kasvissyöntiin. Sitten tietty kirjoittelen näistä "turvallisista" aiheista; kuinka kevät väistyy kesän tieltä, kuinka haaveilen jostain eläimestä, kerron lemmikkieni kuulumisia... Kuvia on tarkoitus laittaa paljolti, joskin laatu voi olla hiukan surkea temppuilevan kamerani takia (ei anna nykyään esim. zoomata). Jos ei ole muuta mainintaa, kuvat ovat omiani eikä niitä saa kopioida omaan käyttöönsä ilman lupaa!


Hmm, eipä tässä taida muuta juuri nyt myöhään illalla pälkähtää väsyneeseen mieleeni? Tämä oli vain tällainen pieni esittelyteksti.


Huomenna sitten laitan kuvia lemmikeistäni ja esittelen heidät muutenkin :)