Uusi tulokas

Eilen kotiini saapui pieni ja kaunis olento: akaattikotilo! Kotilo, joka sai nimen Lilliputti, oli matkan jälkeen hieman väsynyt, mutta saatuaan suihkun se virkosi. Lilli tutustui innolla terraansa, josta voisin laittaakin kuvia:

250 litrainen terraario, mitat 100x50x50 cm. Ostin käytettynä vain 30 eurolla (tavarat sun muut eivät kuuluneet mukaan, vain tausta)!

Oikea puoli.

                                                                     Vasen puoli.

Ruokakuppi 0,95 e (oik.), keltavihreä kasvi päätyseinässä 6,90 e (oik.), lehtiköynnös puun lopussa 4,90 e (vas.), pajusilta 4,90 e (vas.), isot lehdet päätyseinässä (näitä oli iso nippu) 0,50 e (vas.). Kaarna, oksa, sammalet, puolukan- ja mustikanvarvut luonnosta. Ruukut, katossa oleva tekoruukkukasvi ja -saniaiset kotoa.

Lilliputti on nukkunut nyt paljon, mutta eihän se ole ollut kuin alle päivän mulla.

Lilliputille tuli jano. Vähän on Putti likainen tässä kuvassa kyllä.

Lilli tutkii terraansa.

Eli tuommoinen on mun pieni Lilliputti. Se on nyt n. 5 cm pitkä, eli ei mikään iso vielä. Lilli on kuoriutunut 15.9.2010, eli ikää 8 kk. Putille on tarkoitus ostaa kaveri mahdollisimman pian, olen jo sille varannut suunnilleen saman ikäisen. Kaveria odotellessa, tervetuloa Lilliputti!

Näin saat vanhempasi suostumaan lemmikkiin!

(Kuva hassut.net)


Haaveiletko jostain eläimestä, mutta asut vielä vanhempiesi luona? Kysymyksesi "enkö saisi..." ei ehdi kunnolla edes alkaa, kun vanhempasi tiuskaisevat "et"? Näiden vinkkejen avulla pääset toivottavasti lähemmäs lemmikin hankintaa!

1. Älä ruinaa ensin yhtä, sitten toista lemmikkiä. Älä siis vaihtele koko ajan mielipidettäsi siitä, minkä lemmikin haluat. Muuten vanhempasi eivät ainakaan anna lupaa; he pelkäävät sinun kyllästyvän eläimeen pian ja tahtovan ehkä toisen tilalle.
2. Esittele eläinlaji kunnolla vanhemmillesi. Kielto saattaa johtua siitä, että heillä on joitain ennakkoluuloja tai vääriä tietoja eläimen suhteen. Kertomalla eläimestä tietoja vanhemmillesi osoitat heille, että olet perehtynyt lemmikin hoitoon ja tiedät mitä olet tekemässä. Kannattaa myös pyytää kasvattajalta lupa, josko saisitte käydä hänen luonaan "tutustumassa" livenä eläimeen. Eläinkauppaan ei kannata viedä vanhempia lemmikkejä katsomaan, sillä ikävän usein lemmikit ovat siellä epäkesyjä ja se tuskin tekee hyvää vaikutusta.
3. Perustele kunnolla, miksi tahdot lemmikin. "Kun Sirpallakin on..." ei taida olla järin hyvä syy. Jätetään suosiolla tuollaiset perustelut viisi vuotiaille. Osoita vanhemmillesi kasvaneesi jo sen vaiheen yli ja perustele kunnolla. Kerro, että tutkimuksissa on todettu, että lemmikki lisää nuorten vastuuntuntoa sekä ehkäisee stressiä ja masennusta. Kerro myös, miksi juuri se eläin olisi ihana.
4. "Miksi ei?" on tärkeä kysymys. Jos vanhempasi eivät vastaa mitään tai sanovat tyyliin "siksi ei", he ovat aika varmasti epävarmoja itsekin siitä, että miksipä ei. Jos he luettelevat syitä, yritä tarjota niihin ratkaisut. "Ei ole tilaa hamsterille." "Pöydälläni on tilaa, kunhan vain siivoan sen. Tehän olette halunneet mun siivoavan sen, no nyt siivoaisin." "Ei iguaanikasvattajia edes ole lähistöllä ja autoakaan ei ole." "Olen ottanut selvää, että eräs kasvattaja voi pientä maksua vastaan tuoda." jne. Taas osoitat vanhemmillesi sitä, että olet harkinnut asioita ja saat ehkä heidät myöntymään lemmikkiin.
5. Lahjo. Jos vanhempasi eivät tykkää taktiikastasi, lahjo epäsuoraan; "Olisin paljon enemmän kotona, jos mulla olisi täällä lemmikki joka tarvitsee mua.". Suora lahjonta sopii joillekin vanhemmille; "Lupaan panostaa enemmän kouluun." "Lupaan maksaa itse kaiken." "Lupaan leikkiä pikkusiskon kanssa." jne.
6. Vetoa heidän tunteisiinsa. Ole todella myrtynyt. Eivät vanhempien sydämet kauaa kestä katsella lastaan todella onnettomana. "Olisi ihanaa saada *eläin*, se olisi tosi ystävä ja voisin kertoa sille kaikki salaisuudet. Se rakastaisi mua ja mä sitä." Jos olet bongannut eläinkaupasta lemmikin ja kiintynyt siihen, sano: "Mä en kestä, jos joku ostaa sen käärmeen ruuaksi...!"
7. Ehdota "kokeilua". Eli otat haluamasi eläimen hoitoon teille joksikin aikaa. Näin vanhempasi näkevät, miten yhteiselo sun ja eläimen välillä sujuu, kuinka hyvin osaat hoitaa ja sitoutua jne. Kysy tutuilta lemmikkiä hoitoon tai etsi netistä ilmoitus, jossa haetaan hoitajaa.
8. Jos vanhempasi pelkäävät, ettei sulla ole aikaa tai et jaksa hoitaa eläintä tarpeeksi hyvin, tarjoa sopimusta: Jos laiminlyöt lemmikin hoitoa yhtään, sen saa myydä pois. Painota kuitenkin, ettet todellakaan aio laiminlyödä, mutta tarjoat tätä vaihtoehtoa rauhoittaaksesi heitä. Näin osoitat heille, että varmasti aiot hoitaa sitä hyvin. 
9. Poissa silmistä, poissa mielestä. "Te ette tule edes huomaamaan, että mulla on lemmikki!". Lupaa vanhemmillesi, että lemmikki pysyy huoneessasi (jos eläin on sellainen että se onnistuu, esim. jyrsijä. Esimerkiksi koiraa ei ole hyvä pitää vain yhdessä huoneessa). Lupaa myös, että haet itse ruuat sun muut tarvittavat, sekä hoidat muutenkin lemmikin itse ilman että vanhempien tarvitsee siihen haluamattaan puuttua.
10. Jousta tarvittaessa. Jos vanhempasi eivät suostu esimerkiksi viiden gerbiilin laumaan, kutista vaatimuksiasi. Huom. Älä jousta lemmikin hyvinvointiin vaikuttavissa asioissa, esim. suostu liian pieneen häkkiin tai siihen, että saat yhden eläimen joka tarvitsisi ehdottomasti lajitoverin.
11. Jos edes toinen vanhempasi on puolellasi, olet jo todella lähellä voittoa! Pyydä lemmikkiin suostuvaista vanhempaasi juttelemaan suostumattoman kanssa. Voit myös koittaa pyytää esim. puolellasi olevaa tätiä puhumaan vanhempiesi kanssa.
12. Muista keskustella ja anella rauhallisesti ja järkevästi, niin sinut otetaan vakavammin. Ei siis älytöntä maukunaa ja murinaa! Osoitat myös, ettet ole enää mikään pikkukakara ja tarpeeksi järkevä hoitamaan eläintä. Lisäksi mankuminen ärsyttää vanhempiasi.

Kaikkia vinkkejä ei tarvitse käyttää ja niitä voi soveltaa. Jokaisen vanhemmat ovat erilaisia, niinpä en voi luvata että nuo toimivat.